Sarjan kahdessa ensimmäisessä osassa on käsitelty ideointia, synopista ja taustatyön tekoa. Nyt siirrytään itse käsikirjoitukseen.

Käsikirjoitus

Käsikirjoituksessa kuvaillaan sarjakuvan tapahtumat, ympäristö ja dialogi yksityiskohtaisesti, se on suunnitelma, jonka pohjalta piirrostyö voidaan tehdä. Jokainen sivu, aukeama, ruutu puretaan erilleen kirjallisesti  ja/tai kuvallisesti. Itse en yleensä kirjoita erillistä käsikirjoitusta, vaan teen suoraan kuvakäsikirjoituksen käyttämällä valmista ruutupohjaa ja tikku-ukkoja. Koska myös piirrän itse juttuni, olen ainoa jonka täytyy (alkuvaiheessa) ymmärtää käsikirjoitus ja voin käsitellä sitä siksi vapaammin. Jos kirjoittaisin piirtäjälle, olisi tärkeää huolehtia ymmärrettävyydestä ja selkeydestä. Käsikirjoitusta voi ajatella eräänlaisena reittikarttana. Hyvää karttaa on helppo seurata ja löytää perille!

Aloittaessa on siis jo tarinan kaari ja hahmot mietittynä, ehkä muutama valmis kohtauskin. Varsinaisen kirjoittamisen aloitan aina kuitenkin alusta ja ensimmäisen version kirjoitan järjestyksessä alusta loppuun hyvin nopeasti. En mieti kuinka hyvä siitä tulee tai ylipäänsä mitään yksityiskohtia. Tärkeintä on saada jotain paperille. Kun runko on olemassa, oli se miten hutera tahansa,on paljon helpompi lähteä tekemään parannuksia ja lisäyksiä.

Sitten jätän jutun vähäksi aikaa, vähintään viikoksi ennenkuin luen sen läpi. Tässä vaiheessa huomaa aika selvästi ongelmalliset kohdat jotka kaipaavat korjauksia ja kohtaukset jotka pitää siirtää tai poistaa. Teen muutokset ja pidän taas taukoa. Omalla kohdallani en voi kyllin korostaa näiden taukojen merkitystä sekä ideointi-, että kässärivaiheessa. Aivoissa tapahtuu jotain niiden aikana, järjestelen juttua ja saan paljon uusia ideoita, kun en aktiivisesti työstä tarinaani.

Kun toinen versio on valmis, etsin sille muutaman koelukijan. Kommenttien ja arvostelujen vastaanottaminen on sekä pelottavaa, hermostuttavaa, että hyödyllistä. Palaute voi myös olla erilaista, ristiriidassa keskenään. Mieti tarkkaan mitkä ratkaisut palvelevat sinun tarinaasi. Mieti varsinkin onko jokaisella kohtauksella tarkoitus, eteneekö tarina? Vaikeinta on luopua kohdista joista itse pitää, mutta jotka muille tai tarinan kannalta eivät ole niin merkityksellisiä. Nyt työn alla olevasta käsikirjoituksesta poistin pitkän harkinnan jälkeen mm. mormonien moniavioisuutta käsittelevän kohdan, kokonaista 3 sivua.

Lisäksi jouduin muuttamaan palautteen perusteella paljon asioita. Ensin pitkin hampain, mutta kun työ oli aloitettu, oli muutosten hyöty tarinalle selkeästi nähtävissä. On kulunut vuosi käsikirjoituksen suunnittelun aloittamisesta ja se alkaa vihdoin olla valmis. Jouduin kirjoittamaan kässärini uudestaan neljään kertaan (viimeisin kerta tökki jo pahasti!), mutta kannatti, lopputulos parani.

Käsikirjoitusvaiheessa ei kannata kiirehtiä! Muutosten tekeminen myöhemmin, kun piirtäminen on aloitettu, on hankalaa ja aikaa vievää puuhaa.

Taitavinkaan kuvittaja ei pysty pelastamaan huonoa tarinaa, mutta todella hyvän tarinan voi kuvittaa vaikka tikku-ukoilla ja se vetää silti.

Seuraavassa osassa otetaan kynät esiin, eli aloitetaan luonnostelu.

Linkkejä:
Jari Ollikaisen opinnäytetyö sarjakuvan käsikirjoittamisesta (PDF)
Esimerkki kirjoitetusta kässäristä (englanniksi).
J.Aaaltosen artikkeli elokuvakäsikirjoituksen teosta

Kirjallisuutta:
Jouko Aaltonen: Seikkailu todellisuuteen ja Käsikirjoittajan työkalupakki